raunioilla rda(AT THE RUINS) - Moonsorrow









Kuun vielä varttuessa(Under the growing moon)

kulki kuiskaus päällä veen kaukaa(there drifted a whisper with a distant stream)

Aallot levotonna löivät(Waves beating restlessly)

vasten sateen pieksemää rantaa.(the tired rain-lashed shore.)



Kauan hiljaisia lienneet(For long the wilds under the northern sky)

salot alla pohjoisen taivaan.(silent may have been.)

Vain yksinäinen vire tuulen soi.(Resounded only with a breath of wind.)



Keihäs karhunkaatajan(The spear of a bear-hunter)

maassa saaliin vierellä vartoi(lay on the ground by its prey.)

vaiti suurta laivaa saapuvaa.(Awaiting the arrival of a craft.)



Ei kukaan tiennyt nähdä sarastukseen(Yet no one foresaw the dawning)

ja päivä laski taas.(and thus set another day.)



Kuulkaa huuto korppien(Hearken to the ravens' cry)

halki taivaiden,(across all heavens.)

näin saapuu tuho jumalten(Behold as the gods)

maailmaamme.(of our world fall.)



On tullut se aika jolloin auringon pyörä(It is time for the wheel of the sun)

veren vuodatuksesta katkeaa.(to break by the flow of blood.)





Liput kauniit liehuen(Under such fair colours)

airut rantakiville astuu.(the harbringer steps ashore.)

He miekoin meitä tervehtivät,(By a sword his companions salute us,)

vapaudesta puhua saavat.(yet of freedom they may speak.)



Loimet vieraat yllänsä(Dressed in strangest garment)

puiseen ristiin veriveli tarttuu.(claimed kindred grasps a wooden cross.)

Hän suden mahdin mielii taltuttaa.(What strength in wolves he wishes to tame.)



Keihäs karhunkaatajan(The spear of a bear-hunter)

vastaan käärmekieltä nyt nousee(now risen against the serpent's tongue.)

ja iskee läpi kurjan sydämen.(Striking through the vile heart.)



Vaan eivät sankarit enää nouse raunioille(Yet no hero shall rise on the ruins)

ja laulumme tuuli vie.(and our song may drift with the wind.)



Kuulkaa suru metsien(Hear the sorrow of the woods)

halki aikojen,(across all known times.)

on pyhät kivet kaadettu(Sacred stones are overturned)

ja kansa voipunut.(and the folk so weary.)



Valtaa kuoleman sylistä(Steel agleam defies sway)

uhmaa teräs välkkyen.(on the lap of death.)

Tuoni käsissä jumalten,(Demise in the hands of gods,)

maine miehen ikuinen.(a worthy name forever spoken.)



Jo syttyvät nuo soihdut, ne ruumiit kärventävät(And lo! the torches lit scorching carnage,)

ja syyttömien sielut tuomitaan.(condemning all the guiltless souls.)

Kuinka riistävät he jumalat nyt viereltämme,(How dare they bereave us our gods,)

vaikenevat tuhannet edessä murhaajan.(now thousands fall silent at murder.)



Kirveenkuva rinnalla(Sign of the hammer on a warrior's chest)

karhun lailla taistellen,(he battles like a bear.)

Ukon voima sydämessä(With strength of Ukko deep in his heart)

vielä kaatuu viimeinen.(the last man now may fall.)