Stam1na 

 

  

 

   Tsunami

 

 

  Haaskoja ja lokkeja ihmishaaksirikkoja

  Sumu rantaviivalla siivilöi freoniaaltoja

  Mantereet kai liikahtivat, meri metrejä vajosi

  Suuri sininen vetäytyi jättiläisaalloksi

  

  Egokatastrofi

  Humaani tsunami

  Evoluution sykli

  Edessä epilogi

  

  Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy, aika paeta, lähtölaukaus

  Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy

  Varmin keino päästä hengestään on jäädä rantaan makamaan

  

  Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy, aika paeta, lähtölaukaus

  Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy

  

  Neljä päivää, juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä

  Kolme päivää, liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu

  Kaksi yötä matkaa on, rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä

  Lentokentän päähän pääsi puolet

  Loput on kuolleet

  

  Kramppaavilla jaloilla raavittiin kalkkiviivoja

  Ei ollut enää tunteita, vain kooma ja amok-juoksua

  Rannekello, pulssimittari, rakennekynnet, vahvin voittaa

  Merkkikengät tahmeina kynsien haljettua

   

  

  

  Tien vasempaan laitaan köyristyvät nuo, jotka uskossaan katseensa ylös luo

  Taikauskon, kiihkoilun ja vainon sain jättää taakseni, kun toisen laidan hain

  

  Oikealla ylpeät laulaen hoki: 'Sankari on kuollessaan parhain toki'

  Marssivat ankat jonossa vesirajaan

  Me muut, me muut juoksimme keskeltä ja lujaa

  

  Neljä päivää

  Kolme päivää

  Kaksi yötä matkaa on

  Lentokentän päähän

  

  Kuolemasta kuolemaan antibiootit estivät yhä uudestaan

  Haluan levätä, en juosta enää, kliimaksien intervallit jättää

  Vedän, vedän, vedän ,vedän happea ja ehkä jaksan metrin

  Juhlistaisin lepoa, kuolemaa, ei, ei, haluan sittenkin taistella kilpailussa täällä

  Hukkuvan planeetan pinnan yllä

  

  Neljä päivää, juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä

  Kolme päivää, liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu

  Kaksi yötä matkaa on, rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä

  Lentokentän päähän pääsi puolet

  Loput on kuolleet

  (4x)