Ei ristinsieluja saa yksin eksymään,

ohjaa ei opas heitä kohti etelää

Paha vaanii, vaan ei vie



Suruvaippa poikki lentää korven kivisen,

vastarintaan kera sinivuokkojen

Paha vaanii, vaan ei vie



Vieri ei viattomat yli jyrkänteen,

vierivät reunalle, edemmäs eivät mee



Meillä silta huojuu ilman vartijaa lailla iättömän uskon

Ei sitä käydä ilman että pelottaa, ei käydä jälkeen iltaruskon

Sinä kuljet kuten katsot, katsot kuinka kuljen;

kuljet pois kun täällä ei tarjota kuin

muistoja, seppeleitä, vaan eipä enkeleitä

käy kanssamme kulkemaan huojuvaa siltaa



Askelmia uupuu, kaiteet loppuu kavaluuteen

Hetken laulu antaa etumatkan ikuisuuteen



Alhaalla odottaa vain loimi syvän veen,

valmiina peittelemään kylkeen syvänteen, laupeuteen laineillansa, laineillansa



Meillä silta huojuu ilman vartijaa lailla iättömän uskon

Ei sitä käydä ilman että pelottaa, ei käydä jälkeen iltaruskon

Sinä kuljet kuten katsot, katsot kuinka kuljen;

kuljet pois kun täällä ei tarjota kuin

muistoja, seppeleitä, vaan eipä enkeleitä

käy kanssamme kulkemaan pitkin huojuvaa siltaa