Ihmiset  retuuttaa  ruhojaan

Jokin  ajaa  ne  juoksemaan

Raja  on  ylitetty  lntt  kohden

Yksi  kaatuu  ja  haavoittuu

Jlkeen  jminen  laumasta  on  suora  seuraus

Tarkkaan  on  haisteltava  mihin  astuu

Kohta  omin  avuin  taakkansa  taas

Yksininen  mies  jaloilleen  nostaa

Lauma  on  saatava  kiinni  kun  on  valoa

Tai  hnest  tulee  vuorollaan  saalis

Jahdattu,  kituva,  helppo  maali

Tllkin  kertaa  juostaan  kilpaa

Eri  syyst,  samaan  suuntaan

Kaikki  toivo  nyt  pantava  on

Lauman  pysyttvn  taukoon

Ett  turvan  lajinsa  saisi

Matkan  taittuessa,  voimien  laantuessa

Ainoa  toivonsa  on  juoksu  loputon

Kylm  maa,  vieras  maa

Syksy  loppuu  kun  talvi  saa

Yksi  luoti  puhtainta  hopeaa

Kaksi  petoa  katoaa

Yksi  laumasta  miettii:

＂Se  en  onneksi  ollut  min

Jos  koskaan  kotiin  pstn

Ketk  meist  ovat  hengiss?＂

Leukapert  veress,  sydn  kylmn

Rajan  tll  puolen  on  vain  nieltv

Kauas  ehtivt  muut,  nyt  sataa:

Polunkin  on  sulattanut  edest  ja  takaa

Alasti  ja  haavoilla  ojassa  hn  makaa

Saaliille  pelko  on  pedon  enne

Pedosta  nlk  vie  myskin  hengen

Ellei  toinen  peto  ehdi  niitkin  ennen

Miehell  on  ulvontaan  voimia

neen  surkeaan

On  hetken  en  tajuissaan

Kuutamon  nousun  valossa

Tutut  kasvot  palaavat

Nlkisin  juoksusta

Pian  punertuu  maa

Pian  lmpenee  maa

Yksi  laumasta  miettii:

＂Se  en  onneksi  ollut  min

Jos  koskaan  kotiin  pstn

Ketk  meist  ovat  hengiss?＂

Leukapert  veress,  sydn  kylmn

Rajan  tll  puolen  on  vain  nieltv

Yksi  laumasta  miettii:

＂Se  en  onneksi  ollut  min

Jos  koskaan  kotiin  pstn

Ketk  meist  ovat  hengiss?＂

Leukapert  veress,  sydn  kylmn

Rajan  tll  puolen  on  vain  nieltv