Piirongin päällä vanha koulukuva

hopeareunainen ja haalistuva

Kuvaaja tahtoi saada kaikki hymyilemään

Rukoilin, että annat enkeleitä

siivillä suojaamaan

Oi, ethän heitä hämärään iltaan

lasta yksin kävelemään



Silloin kun ensilumi

taivaassa synnytetty

maahan suli

hän ei tullutkaan illalla kotiin



Kovempi sydän ja kovemmat kädet

häneen ovat takertuneet

Tutuimmat kadut ja kivet ja ojat

ne poikamme piilottaneet

Kovempi sydän ja kovemmat kädet

häneen ovat takertuneet

Katu ei puhu

ei tunnusta mitään

mihin pojan kadottanut on



Se, mihin sinä kajosit

oli toisen omaa



Elämän mittainen on äidin huoli

Kehto on hiljaa nyt ja keinutuoli

Kuka voi tehdä äidin pikkuiselle pahaa



Kirottu syyllinen

joku kasvoton ihminen

Kuka se teistä on

Ja kenen käsi on tahraton



minne käynkin maailmassa

sinä olet hoitamassa



Kovempi sydän ja kovemmat kädet

häneen kajonneet

ja tänään sulaneet lumet

ne pohjalta ojan pojan ovat paljastaneet